Hylättävää materiaalia
Annie. Hylättiin 7-kuisena Los Barrioksen kunnalliselle koiratarhalle omistajan toimesta. Tuli 10 kk iässä meille. Kuvassa tänään aamutorkuilla 6,5-vuotiaana.
Tuumailin tässä, kuinka mm. Espanjasta ja Romaniasta voikaan löytyä aivan uskomattoman upeita koiria koiratarhoilta hylättyinä. Että miten se on mahdollista? Kuin ei Suomessa kukaan hylkäisi sellaisia timantteja ikinä.
No, se on mahdollista siitä syystä, että noissa maissa monet ihmiset eivät ymmärrä koirista yhtään mitään. Ei heille merkitse mitään koiran miellyttämisenhalu tai kontaktihakuisuus, nopea oppimiskyky tai yhtään mikään muukaan koiran ominaisuus, joita moni suomalainen arvostaa. Näille ihmisille koira on tavara, työkalu tai robotti tai huoneen koriste. Koira ei ole perheenjäsen eikä edes omista tunteita, sielusta nyt puhumattakaan. Koira (luonteesta, koosta, iästä ja rodusta riippumatta) on sellaista materiaalia, jolle voi tehdä mitä huvittaa, vaikka laittaa elävänä tai puolikuolleeksi kidutettuna muovipussissa roskikseen. Osa näistä ihmisistä ei käyttäydy välinpitämättömästi pahuuttaan, vaan vastoin parempaa tietoa ja ymmärrystä. Osa taas käyttäytyy, ihan tahallaan ja täysin tietoisesti.
Annie Los Barrioksella keväällä 2011.
Siis, koska Espanjassa, Romaniassa ja muissa kulkukoiramaissa hylätään kevyesti ihan kaikenlaisia koiria, (ei vain niitä suomalaisen mittapuun mukaan oikeasti hankalia ja liian haastavia, käytöshäiriöisiä, vaikeita ja liian isoja tai sairaita) on hylkyläisten joukossa väistämättä aivan älyttömästi suoranaisia aarteita (kuten omani, jotka löytyivät Espanjasta). Suomessa taas juuri kukaan ei hylkää täydellistä tai edes kelvollista koiraansa kuin ihan äärimmäisen pakon edessä.
Princess (vas.) Benalmádenan yksityistarhalla joulukuussa 2010.
Olen huomannut, että joillekin suomalaisille tämä asia on erittäin vaikea ymmärtää. Ja onhan se asia ihan ihmeellinen. Meidän, koiria arvostavien ihmisten, on ihan hiton vaikea käsittää sitä mentaliteettia, joka noissa maissa on vallalla. Se kuulostaa ihan urbaanilegendalta. Kuka bimbo hylkää hyvän koiransa? Eihän tuollaista meininkiä halua edes uskoa. Harmin paikka, että se sattuu olemaan ihan totisinta totta. :(
Princess ja minä keppileikkien tiimellyksessä vuonna 2010.
Ensin koti suomalaisille kodittomille vaikka väkisin - vai eikö sittenkään?
Vaikka Suomessakin on valitettavasti eläinsuojeluyhdistyksillä jonkin verran kodittomia koiria ja niistä jokainen ansaitsisi kodin ja vaikka jokainen rescueyhdistyksen kautta ulkomaisen koiran adoptoiva suomalainen haluaisi antaa jollekin näistä kotimaan hylätyistä kodin, se ei ole niin yksinkertaista.
Vaikka Suomessakin on valitettavasti eläinsuojeluyhdistyksillä jonkin verran kodittomia koiria ja niistä jokainen ansaitsisi kodin ja vaikka jokainen rescueyhdistyksen kautta ulkomaisen koiran adoptoiva suomalainen haluaisi antaa jollekin näistä kotimaan hylätyistä kodin, se ei ole niin yksinkertaista.
Koiraa hankittaessa on aina mietittävä ensiksi koiran parasta, siksi, että sinä, joka otat koiran, olet vastuussa siitä, että koira saa luonasi hyvän elämän. Koiralle ei ole reilua, varsinkin, jos se on jo kerran tai pari hylätty, joutua uudelleen hylätyksi sen takia, että et sovi sen kanssa yhteen edes lähtökohtaisesti tai hypoteettisesti. Että sinun taitosi eivät riitä alun alkaenkaan. Että asuntosi, elämäntyylisi tai muut perheenjäsenesi eivät ole koiralle sopivia. Vaikka kuinka vannoisit, että otat ainoastaan kotimaisen kodittoman koiran, niin jos yksikään tarjolla oleva EI SOVI kunnolla perheeseesi, ei ole reilua, että otat sen vain siksi, että se on suomalainen ja ilman kotia. Silloin on parempi olla ottamatta.
Princess (vas.) ja Annie ovat ehtymätön inspiraationlähteeni suunnitellessani koirien varusteita omalle Kana Collection Dog Gear -merkilleni. Tässä niillä on päällään uudet, pehmustetut, säädettävät ja heijastavat Pinsu -Y-valjaat jarrumahdollisuudella.
Mikä on tärkeintä?
Koiran hankkimisessa, sille kodin antamisessa, sen ottamisessa perheenjäseneksi TÄRKEINTÄ ON se sopiiko perhe koiran tarpeisiin ja onko koira sopiva juuri tähän perheeseen ja elämäntyyliin. Se on tärkeintä. Ei se, missä maassa koira on hylättynä etsimässä kotia.
Lopuksi
Kirjoitin tämän tekstin sinulle, joka olet ottamassa perheeseesi koiraa ja katselet ulkomaisia rescueita. Sinun ei tarvitse tuntea syyllisyyttä siitä, että koirasi ei ole Suomesta, vaikka joku yrittäisi sinua siitä syyllistää.
Koiran hankkimisessa, sille kodin antamisessa, sen ottamisessa perheenjäseneksi TÄRKEINTÄ ON se sopiiko perhe koiran tarpeisiin ja onko koira sopiva juuri tähän perheeseen ja elämäntyyliin. Se on tärkeintä. Ei se, missä maassa koira on hylättynä etsimässä kotia.
Lopuksi
Kirjoitin tämän tekstin sinulle, joka olet ottamassa perheeseesi koiraa ja katselet ulkomaisia rescueita. Sinun ei tarvitse tuntea syyllisyyttä siitä, että koirasi ei ole Suomesta, vaikka joku yrittäisi sinua siitä syyllistää.
Kirjoitin tämän tekstin myös sinulle, joka kärkkäästi kommentoit ulkomaisia rescuekoiria koskevia postauksia ja syytät rescuen ottavia ihmisiä siitä, että suomalaiset kodittomat eivät saa koteja. Toivottavasti ymmärrät, että koiran ja perheen yhdistämisessä on paljon suurempia vaikuttavia tekijöitä kuin se, minkä maalainen koira on. Koirat ovat yksilöitä, kuten perheetkin. Yksilöiden sopivuuden toisilleen on painettava vaakakupissa paljon enemmän kuin alkuperämaan, muuten ollaan ongelmien edessä.
Ps. jotta suurelta määrältä mahdollisia ongelmia vältytään, on koiran hankinnassa syytä olla erittäin tarkkana. Ulkomainen rescuekoira kannattaa ottaa vain rekisteröityneen (ry-status, Eviran TRACES-rekisteröinti) ja luotettavan rescueyhdistyksen kautta ja rotukoira vain luotettavaksi ja järkeväksi todetulta kasvattajalta, joka tutkituttaa jalostuseläimensä ja tarjoaa tukea kasvattiensa omistajille. Varo pentutehtailijoita ja koirien salakuljettajia. Ota kaikesta mahdollisesta ihan itse selvää etukäteen. Tutki tarkkaan kaikki koiran tuojaan/kasvattajaan liittyvät asiat. Joudut ehkä salapoliisimaisiin hommiin, mutta se kannattaa. Tiedän, että et halua epäonnistua valinnassa - se ei olisi oikein tulevalle koirallesi.
Rakkaudella teidän,
Kana
