Timanttikukan (Gazania krebsiana/pavonia) talvettaminen

Timanttikukka talviteloille - mutta miten?

Timanttikukka (Gazania krebsiana, joka tunnetaan myös G. pavoniana) on Etelä-Afrikan länsipuolelta kotoisin oleva asterikasvien heimoon kuuluva kukkiva pieni perenna, josta on saatavilla lukemattomia eri värimuunnoksia.

Suomessa timanttikukkaa myydään kesäkukaksi ja sitä pidetään kuin yksivuotisia kasveja, eli syyskylmien tullessa kasvin annetaan kuolla pois. Minä en kuitenkaan haluaisi tapattaa kasvejani, vaan yrittää saada ne selviytymään talven yli. Kysymys kuuluu: miten?

Aivan uskomattoman kauniit timanttikukan kukat avautuvat aurinkoisella säällä. 

Timanttikukka on siitä erikoinen, että sen kukat sulkeutuvat sateella ja pimeällä. Ne aukeavat suurimmilleen auringonpaisteessa. Kauneimmillaan nämä kukat ovatkin täysaurinkoisella paikalla.

Meillä sataa parhaillaan, joten otin kasvit sisälle olkkariin kasvilampun alle, että kukat avautuisivat. Ja niinhän ne tekivät! Ihania!

Löysin mielenkiintoisen artikkelin timanttikukista niiden kotiseuduilla. Sinne pääseet TÄSTÄ.
Artikkelissa kerrotaan näiden kasvien olevan erittäin sitkeitä ja niitä kutsutaan asterikasvien selviytymismestareiksi. Kukkien kotiseutu, Namaqualandin alue Etelä-Afrikan ja Namibian länsiosassa, on kuuluisa valtavasta timanttikukkaloistosta keväästä alkaen.

Ilmasto alueella on kautta vuoden kuivahko. Sateita tulee, jos tulee, lopputalvesta ja alkukeväästä. Lämpötila talviaikaan vaihtelee 7 ja 26 asteen välillä ja kesäisin on yli 30 astetta useimmiten. Päivänvalotunteja on neljänä talvikuukautena 7-8 ja muina aikoina 9-12,5 tuntia, keskikesällä siis pisimpään.

Päivänvalotunnit vaihtelevat Etelä-Afrikan eri osissa, mutta tarkastin Namaqualandissa sijaitsevan Okiep-nimisen kaupungin auringonvalosaannin tästä taulukosta.

Kasvin kotimaassa talviolosuhteet vaikuttavat lähestulkoon meidän kotona vallitsevilta olosuhteilta. Lämpötila ei meillä ylitä talvisin 24 koskaan, kasvilampun voi ajastaa 7-8 tuntiin ja huonekasvien kastelu on talvisin muutenkin vähäisempää. Siitäpä heräsi kysymys:

voisikohan timanttikukan talvettaa kotona ikkunalaudalla kasvilampun alla? Voisiko se olla niin helppoa?

Aion todellakin kokeilla. :)

Kanan puutarhan yrttinen kalakeitto

Nam!

Uudessa kodissani olen havahtunut siihen, että osaan laittaa ruokaa. Wow! Se on jotain, koska olen asunut yli 10 vuotta kämpässä, jossa oli niin säälittävä keittokomero, ettei siellä voinut tehdä yhtään mitään. Tai ainakaan se ei inspiroinut mua yhtään.

Ihana keittiö, kunnon välineet ja laitteet ja puutarha, josta saa ensiluokkaisia aineksia - johan sisäinen kokkini heräsi!

Pidän kovasti kalasta ja keitoista. Uudet perunat on justiinsa kaivettu pelloista kauppoihin, joten mikäs olisikaan parempi hetki tehdä kalakeittoa. Minun versiossani on paljon yrttejä, noita puutarhan makujen aarteita. Nam! Tämän keiton tein pakastekalasta.

Kanan puutarhan yrttinen kalakeitto.

Tarvikkeet:

Iso kattila, ainakin 3 litraa.
Pussi tai pari pakastekalakuutioita.
Vettä, maitoa, voita, perunoita, porkkanoita, lanttua, sipulia, tuoreita yrttejä (timjamia, oreganoa, persiljaa, basilikaa, tilliä), maustepippureita, laakerinlehtiä, suolaa. Pöytään sitruunapippurimaustepurkki.

Livauta kattilan pohjalle jonkin verran vettä ja kun se kiehuu, lykkää sinne seuraava setti:

10 keskikoista (5-6 cm halk.) uutta perunaa pestyinä ja pilkottuina.
4 kuorittua ja pestyä porkkanaa pilkottuina.
Lohkare lanttua pilkottuna.
Yksi iso sipuli silputtuna.

Timjamin oksia n. 10
Persiljan varsia n. 10 (lehdet säästetään myöhemmäksi)
Muutama oreganon varsi
10 maustepippuria
4 laakerinlehteä

Kun ainekset ovat kattilassa, lisää vedenkeittimestä kiehuvaa vettä niiden päälle niin, että ne peittyvät. Keitä, kunnes potut, porkkanat ja lantut ovat pehmeitä eli noin 15 minuuttia. Joissain ohjeissa neuvotaan ottamaan yrttien varret tässä vaiheessa pois, eli on tehty eräänlainen yrttikimppu, joka voidaan helposti nostaa ylös keitosta. Omasta mielestäni varsien poistaminen on turhaa. Ne voi poistaa syömävaiheessa, jos ne haittaavat. :)

Lisää nyt kattilaan jäiset kalakuutiot. Sekoita ne muiden ainesten joukkoon. Kaada mittaan n. 5 dl rasvatonta maitoa tai miten paljon lientä haluat ja lisää 2-3 tl suolaa. Kippaa maito kattilaan. Ole varovainen, ettet käräytä maitoa pohjaan. Lisää pieni tai iso klöntti voita soppaan. Maun mukaan. :)

Kun keitto porisee kivasti miedolla lämmöllä, keitä sitä vielä kuutisen minuuttia tai mitä pakastekalapussin keitto-ohjeessa sanotaan.

Kun kalat ovat kypsiä, tarkasta maku.

Lisää yrttisilppu, johon sisältyy persiljanlehtiä, basilikaa, oreganoa, timjaminlehtiä ja tilliä. Yrttejä saa olla PALJON, niin paljon kuin puskat antaa itseään harventaa. ;)

Ja sitten lapataan soppaaa lautaselle ja pöytään! Jotkut haluavat ripotella kalaruokiinsa sitruunapippurimausteseosta antamaan kirpakkaa potkua ja se sopii erittäin hyvin myös tähän keittoon.

Hyvää ruokahalua! <3

Rotusyrjinnän aika - olisko se jo pian historiaa?

EDISTYSASKEL KOIRIEN HARRASTUS- JA KILPAILURINTAMALLA! 

Kirjoitin tästä aiheesta tänään jo Facebook-seinälläni, mutta päätin vielä jatkaa tänne, koska olen niin iloinen! Toivottavasti rotusyrjinnän aika koirapiireissä on pian historiaa.

Muistan tässä parisen vuotta sitten, kun Kennelliiton Koiramme-lehden päätoimittaja Tapio Eerola lausui aamuteeveessä, että sekarotuisten koirien kanssa ei voi harrastaa yhtään mitään. Että jos haluaa harrastaa, kannattaa ottaa puhdasrotuinen, paperillinen rotukoira. 

Minullahan meinasi mennä kahvi väärään kurkkuun sitä kuunnellessa, koska harrastin ja harrastan edelleen sekarotuisten rescuekoirieni kanssa mm. agilityä sekä rata- ja maastojuoksua vieläpä hyvällä menestyksellä. Tiedän useita x-rotuisia ja rescueita, jotka toimivat terapiakoirina, kadonneiden etsinnässä, hajukoirina ja niin edelleen. 

Koirani Annie, sekarotuinen espanjalainen, ihmisen hylkäämä tarpeeton roska juoksi Minien luokan voittoon (192 koiraa) 7.6.15 RotuRace-juoksukilpailuissa Hyvinkään vinttikoiraradalla.

EI ROTUPUHTAUDELLA ole koirien kykyjen ja innon kanssa MITÄÄN tekemistä, vaikka Eerola niin halusikin antaa ymmärtää. Rotupuhtauden perusteella kuitenkin harjoitetaan SM-kilpailutasolla armotonta syrjintää. X-rotuisten tai kennelliitonrekisteripaperittomien koirien kanssa ei ole asiaa esim. agilityn SM-kisoihin titteleitä tavoittelemaan. Mielestäni tällainen syrjintä on erittäin vanhanaikaista ja mielivaltaista eikä se ole kaukana siitä touhusta, jossa joidenkin mielestä väärän väriset ihmiset määriteltiin huonommiksi ja kelvottomiksi mihinkään.

Espanjalainen sekarotuinen hylkyläiseni Princess ja minä pujottelussa.

NYT Suomea on rytinällä valtaamassa vauhdikas harrastus- ja kilpailulaji maailmalta - KOIRAFRISBEE. Tässä lajissa kilpailevat KOIRAT ihmistensä kanssa. Alleviivaan sanaa koirat, koska koirafrisbeen virallisissa mestaruuskisoissa koirien rotupuhtaudella ei ole minkäänlaista merkitystä! 

Suomen Frisbeekoirat ry (http://www.frisbeekoirat.com), Suomen virallinen lajiliitto, seuraa suuren maailman esimerkkiä koirien rotuerottelemattomuudessa ja kannustaa KAIKKIA koiria rotuun ja papereihin katsomatta harrastamaan ja tulemaan kisoihin, myös virallisiin! 

Niinpä niin, harrastamiseen tarvitaan KOIRA, ei rotupuhtautta. :) 

(Kuva: Suomen Frisbeekoirat ry)

Maailmalla koirafrisbee on hyvin suosittua myös sekarotuisten keskuudessa. Tässä videolinkissä koppailee yksi maailman kärkikoirista - sekarotuinen sekin. Hymiö smile

https://m.youtube.com/watch?v=3SW413N04cE

LISÄYS: Skyhoundz.com -koirafrisbeesivustolla kerrotaan, että yli puolet maailmanmestarikoirista on sekarotuisia. Lisäksi todetaan, että monista koiratarhalta peräisin olevista koirista tulee mitä mainioimpia lemmikkejä ja mahtavia frisbeekoiria. En voi kuin yhtyä näihin sanoihin! <3

"Animal shelter mutts make great companions and wonderful disc dogs. In fact, more than half of the World Champions in canine disc sports have been mixed-breed dogs."

Teemu Nallen lastenkonsertti 17.5.2015

Lastenklinikoiden Kummit ry, jossa itse olen kummijäsen, järjesti lapsille hulvattoman tapahtuman Vantaan Energia Areenalla. Kyseessä oli toista kertaa peräkkäin rokkaava Teemu Nallen lastenkonsertti.

Minua pyydettiin keikalle juontajaksi ja se oli suuri kunnia ja kyllä me siellä pompittiin ja biletettiin! Jippii! Oli aivan mahtava keikka!

Esiintyjäkaarti oli mitä mainioin! Parhaassa seurassa tuli oltua töissä! <3

Hommahan lähti siitä, että aamulla piti laittaa tukka ja maalata naama. 

Ja testata hyviä ilmeitä. ;)

Keikkapaikan ovet aukesivat vähän ennen kahta ja ensimmäiset innokkaat ryntäsivät lavan eteen. :D

Takahuoneessa ei artistien tarvinnut istua kuivin suin - Teemu Nallen nimikkovesi piti siitä huolen.

Tsemppauskaverikuva Teemu Nallen kanssa ennen keikan alkua.

Hmm... muistankohan mä nyt varmasti kaiken, mitä pitää sanoa...

Ja sitten show alkoi! Ensimmäisenä heitin lavalle hulvattomat Mimin ja Kukun. :D Kaikki lapset olisivat halunneet kiivetä lavalle halailemaan ihanaa Kukua ja laulamaan Mimin kanssa. :)

Taikuri Luttinen kertoi minulle, että lavalle on hänen toimestaan ripoteltu taikasuolaa, joka saattaa muuttaa lavalle kipuavat tenavat sammakoiksi tai jäniksiksi. Jaoin tämän tiedon kuulijoiden kanssa ja innokas yleisö pysyi kuin pysyikin kiltisti omalla puolellaan. ;)

Suloinen Tea ja Mehudisko tanssittivat konserttikansan diskon lisäksi maapallon keskipisteeseen ja pilvien sekaan taivaalle!

Taikuri Luttisen taikasuola vaikutti varmasti siihen, että Kengurumeininki veivasi tavallista pomppivampaa rokkia. Hyvä ettei kattoon tullut reikiä, kun koko sali hyppi ylös ja alas. :D

Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster tuli kanssani lavalle vähän jutustelemaan konserttipäivän kulusta ja Kummien tärkeästä työstä. Ihmettelimme myös kimpassa, mitä Teemu Nalle harrastaa. Nyt kaikki tietävät, että tanssimista, jääkiekkoa, koripalloa ja golffia sekä lasten halaamista. Hihi! :)

Kotkot ja päläpälä. Hyvä duuni meikäläisellä! ;) 

Konsertin päätti jo 25 vuotta kimpassa soittanut Fröbelin palikat. Ja kaikki tiesivät heidän hauskat rallinsa - pää, olkapäät, peppu, polvet, varpaat ja sitä rataa :D 

Olipas vallan mainio ja virkistävä keikka! Kiitos kaikille, jotka olitte paikalla! Näilläkin keikkalipputuloilla hankitaan jotain tärkeätä lastensairaaloihin Suomessa. <3 Kiitos!

Viiniköynnösintoilua

Olin opiskeluaikoina kesätöissä Björkvallin Taimitarhalla. Siellä rehotti kasvihuoneessa pari upeaa, viinirypäleitä pursuavaa viiniköynnöstä. Siitä saakka olen himoinnut omia köynnöksiä. Kerrostalossa se nyt ei tietenkään ollut mahdollista, mutta nyt, kun on oma puutarha, päätin viimein käydä tuumasta toimeen!

Viiniköynnöksiä halajavalle löysin loistavan tietolaarin osoitteesta http://viininkasvattajat.fi . Tällä Suomen viininkasvattajat ry:n sivustolla valaistaan viiniköynnösten kasvatuksen lisäksi eri lajikkeiden ominaisuuksia. Viiniköynnöksiä löytää nykyään monista taimimyymälöistä ja puutarhaliikkeistä ja ne maksavat n. 6-20 euroa per taimi.

Tarhaojukkaviini 'Zilga' (kuvat googlesta)

Aion perustaa viinitarhani länteen päin antavalle aidalle. Olin jo aluksi melko varma siitä, että haluan  yhdeksi lajikkeeksi 'Zilga'n. Sellainen löytyi Itäkeskuksen Lanternan K-Raudasta. Siellä oli myytävänä muitakin lajikkeita, kuten 'Rondo', 'Swenson Red', 'Jubilei Novgoroda' ja Hazanski Sladki'. Zilgan taimissa pystyin näkemään eloa - pullistuneita silmuja ja hyvän näköiset versot. Muiden lajikkeiden silmuissa ei näkynyt mitään eloa ja mielestäni ne näyttivät muutenkin jotenkin kuihtuneilta. En uskaltanut ostaa siispä muuta kuin Zilgan.

Matkalla kotiin tarkastin vielä nopeasti Plantagenin tarjonnan. Sieltä löytyikin samoja lajikkeita kuin Lanternasta ja nämä yksilöt näyttivät hyviltä! Nappasin kainalooni 'Jubilei Novgoroda'n ja sitten huomasin yhdellä hyllyllä yhden yksinäisen viiniköynnöspistokkaan pikku purkissa. Hinta oli vaivaiset 5,90. Lajike oli aitoviini Vitis vinifera 'Kalina', josta ei kuitenkaan missään ollut mitään tietoa. Kasvipurkin lappusessa oli vain vaaleanpunaisen tertun kuva, mutta itse lajikekin oli identifioitu ainoastaan hyllynreunan hintalapussa. Päätin ostaa pikkutaimen kuitenkin ja ottaa siitä selvää myöhemmin.

Aitoviini Vitis vinifera 'Kalina' (kuva Googlesta)

Kotona aloin etsiä tietoa Kalinasta. Ja eihän siitä löytynyt yhtään mitään suomeksi tai englanniksi tai edes saksaksi. Lopulta keksin oikean kielen ja sittenpä sitä tietoa tulvahtikin esille ihan mukavasti. 'Kalina' on ilmeisesti yleinen lajike Puolassa ja puolaksi löytyi hoito-ohjeita, marjojen ravinnekoostumus ja sen sellaista. :)

Teen siitä yhteenvedon tänne.

Nyt joudun poistumaan koneelta päivälliskemuihin, vaikka melkein tuo viiniköynnösten istuttaminen yrittää viedä pidemmän korren. :D

Palaillaan!
Kana

Vihreeeeetääää!

Aivan ihanaa! Huomasin yllättäen tänään, että nurmikko vihertää ihan urakalla! Wow wow! 

Ände haahuilee kevään vehreydessä. :)

Jotenkin multa on mennyt parin paperityöpäivän aikana täysin ohi puutarhan kevätkehitys. Eräät suloiset kukat olivat ihan varkain rehevöityneet ja ruvenneet kukkimaan. Aijai, miten kutkuttavaa!

Tuoksuorvokki

Kasvitieteellinen tulppaani

Kevätesikko kirkkaan keltaisena

Vaaleankeltaisia kevätesikoita on on kaksi ja purppuran värinenkin mulla on. :)

Sisällä kasvamassa olevat tomaatin, päivänkakkaran ja kesäpäivänhatun taimet ovat voimistuneet uuden kasvilampun ansiosta. Pitää nyt ihan pian istuttaa tomaatit omiin ruukkuihinsa ja muut koulia väljempiin oloihin.

Komeita taimia, eikö? :D

Tänään rupesin virittelemään ulos lisää istutuksia. Ikeasta löytämäni mukavan näköiset puulaatikot pikku jaloilla toimivat oivallisesti kasvilaatikoina. Laitoin jo viikko sitten maassa talvehtineet mansikan taimet yhteen laatikkoon.

Puulaatikon sisälle laitoin Ikean ison kassin, jonka pohjaan tein reikiä, jotta ylimääräinen vesi pääsee pois. Kassi on täydellisen kokoinen laatikkoon. Täytin bägin mullalla ja istutin taimet. Voilá!

Mansikkalaatikko sai vierelleen toisen laatikon. Siellä on kasvualustan lisäksi myös aikaisen porkkanan siemeniä. :) Laitan kylvöksen päälle vielä harson suojaksi ja pitämään lämpöä. Toivottavasti mun pikku juureksista tulee jotain. :)

Porkkanalaatikon lisäksi rupesin suunnittelemaan ja valmistelemaan auringonkukkien kylvöä. Minulla on 9 eri lajiketta niitä. :D Punaisia, keltaisia, jättejä, keskikokoisia ja kääpiöitä, haaraisia ja yksivartisia. Ruukut ja purkit odottavat huomista ja toivottavasti kaunista ilmaa. :)

Toukohuutis käynnissä ma 11.5. saakka!

Hoi kaikki,

sorttailen vähän tavaroita ja pistin huutokaupan pystyyn. Käykää tsekkaamassa ja pistämässä huutoja mieleisiin tavaroihin, kenkiin ja kirjoihin mun FB-kansiossa TÄÄLLÄ! ;)

Kyllä se vain niin on, että tavaraa kertyy matkan varrella jos jonkin moista ja surettaa, kun ne vain kaapeissa makaavat yksinäisinä. Ehkä niistä moni pääsee käyttöön teidän luona! Vihdoin! Tunnen oloni varsin epäitsekkääksi, kun lopultakin pystyn päästämään mun luona vankeina olleet tavarat vapauteen! :D Jee!

Päärlaja syntyy ja muuta ihanan keväistä fiilistelyä

Päärlaja. Ai mikä häh? :D No, kerron kohta, mutta sitä ennen on ihan pakko fiilistellä kohinalla etenevää kevättä. Siis täällähän on monta päivää satanut jalkarättejä, vesiämpäreitä ja ties mitä arktista moskaa taivaan täydeltä. Nyt on parina päivänä paistanut suloinen aurinko ja sen huomaa! Terassilla viihtyvät kaikki - kukat, koirat ja kaverit. :)

Princess pehmoilee meidän yhden kaverin sylissä

Ikeasta parisen viikkoa sitten pelastamani rescuekasvit voivat mitä parhaiten.

Hehkuvan väriset tulppaanit maksoivat poistossa peräti yhden euron. 

Ostohetkellä raasut olivat aika kamalan näköisiä, mutta katsopas niitä nyt!

Helmihyasintit kukkivat innoissaan. Tämä purkillinen maksoi 50 senttiä.

Pelastin poloiset ja nyt ne kiittävät näin kauniisti. :)

Valkoiset helmihyasintit maksoivat niin ikään 50 senttiä poistossa.

Nekin kukkivat ja voivat hyvin. 

Pääsiäinen meni, mutta rescuenarsissit eivät siitä välitä. :)

Mutta niin, päärlaja. Mikäs se on? 

Päärynä + pihlaja = päärlaja. :)

Mun puutarhassa kasvaa huitula pihlajan vesa. Olin kahden vaiheilla, mitä sille tekisi, pistäisikö poikki ja pinoon vaiko nou. Sitten kuulin sattumalta kaverilta, että hänen miehensä on onnistuneesti varttanut pihlajan oksiston päärynäpuun oksilla ja täten muuttanut pihlajan päärynäpuuksi. Ja siitähän se ajatus sitten lähti. Tänään puutarhassani synnytettiin päärlaja.

Jorma Palmén taitaa varttamisen jalon käsityötaidon. Jorman ja Isan pihalla kasvaa kymmenittäin vartettuja päärynäpuita ja omenapuita. Ensimmäiseksi pihlajan omat oksat typistettin n. 10 cm pituuteen.

Pihlajanoksa leikattiin viistoon ja päärynänoksaan tehtiin vastaavanlainen viisto leikkaus. Nämä leikkauspinnat vuoltiin täsmälleen yhteneväisiksi ja sitten ne painettiin yhteen. Päärynän varteoksa on neljän silmun pituinen.

Kun oksat on painettu yhteen leikkauskohdistaan, ne sidotaan yhteen varttamisteipillä. 

Varttamisteippi on venyvää mikrofilmityyppistä kelmua, joka kestää hyvin UV-säteilyä.

Päärlajani sai viisi uutta oksaa. Latvaan vartettiin ystäväni Eevan puutarhasta hakemani mysteeripäärynän oksa. Lajikkeesta ei siis ole mitään hajua. Latvasta seuraava oksa on 'Lada'-lajiketta.

'Lada'-oksia on päärlajassa kaksi ja kaksi viimeistä oksaa vartettiin 'Moskovskaja'n oksilla. Koska päärlajassani on nyt monta eri lajiketta, voinen odotella suuria ja mehukkaita päärynöitä parin vuoden päästä. Eri lajikkeet mahdollistavat risitpölytyksen ja se taas parantaa satoa yleensä huomattavasti.

Kiitos varttamisnäytöksestä varttamiskuningas Jormalle ja jättikiitos puutarhakuningatar Isalle tämän huipun idean levittämisestä mun korviin!

Ristomatti hoitaa taimiani

Laitoin muutama viikko sitten itämään tomaatinsiemeniä sekä kesäpäivänhatun ja päiväkakkaran siemeniä. Hyvin ne ovat itäneet ja täällä töllin pimeydessä (syytön mä siihen oon, kun aurinko ei paista...) vähän venyneet liiaksi. Valoa tarvittiin siispä lisää.

Tsekkailin netistä kasvilamppuja ja olin jo menossa ostamaan sellaisen, kunnes kävimme porukalla pikkutipun isovanhemmilla ja siellä avasin nokkani kysyäkseni, jos nurkassa pyörisi ylimääräisiä jalkalamppuja, ettei tarvitsisi koko laitoista ostaa. Ja kappas vain, sieltä löytyi justiinsa täydellinen Décembren 70-lukulainen kaksivaloinen lamppu, jolla oli jotain tekemistä Ristomatin kanssa. En muista sanoiko fafa, että Ristomatti olisi suunnitellut sen vai oliko tuo Décembre-puoti hänen tai jotain. Jokatapauksessa nimesin siis lampun Ristomatiksi eli kotoisammin Ripamasaksi. :D

Ripamasan alla on hyvä kasvaa. 

Jotta Ripamasa olisi täydellinen, siihen piti hommata asiaankuuluvat lamput. Normaalit lamput eivät kasveja hetkauta eli ostin Prismasta kaksi oikeaa kasvilamppua. 

E27-kantaiset energiansäästölamput maksoivat n. 8 €/kpl.

Lopuksi viritin Ripamasan ja pistorasian väliin ajastimen 10 tuntiseksi. Johan pitäisi pikkutaimien venymisen loppua! :D

Pisimmät taimet keskellä ovat 'Tumbler' F1 -kirsikkatomaattilajiketta, oikeanpuoleiset pitkät taimet 'Sungold' F1 -kirisikkatomaatteja ja pikkaraiset taimet päivänkakkaroita ja kesäpäivänhattuja. Kohtapuoliin täytyy varmaan istuttaa kaikki omiin, isompiin ruukkuihinsa vahvempaan multaan.

Hyvää päivää sateisesta Kanalasta. 

Tämä on ensimmäinen blogientryni koskaan. :D Kääk! Blogini tulee käsitelemään ja esittelemään otteita ja tapauksia elämästäni ja teoistani. Se siis sisältää pelkästään kanailua. 100%.

Tervetuloa mukaan!

Sun,

Kana